Toinen suuri juttu on, että kaverilleni ja itselleni kauan havittelemamme liiketila varmistui. Vuokrasopimus kirjoitettiin viime viikolla ennen juhannusta. Nyt vaan odotellaan, että saavat siellä remontin valmiiksi, niin päästään aloittamaan itse oma pintaremonttimme. Ollaan jo kovasti hahmoteltu, millainen tilasta tehdään ihan ensimmäiseksi. Siitä tulee übermagee Toki liikkeen ilme muuttuu aika ajoin, mutta aina se on niin törkeen siisti, ettei mitään rajaa…ainakin meidän mielestä (ja se joka on eri mieltä, tykkää silti meidän tuotteista ). Kova draivi olis jo päällänsä päästä tekemään ja laittamaan liikettä, mutta odotellaan nyt, että remonttireiskat saavat oman osuutensa valmiiksi. Ensi viikolla viimeistään pitäisi päästä maalaamaan. Mennään sinne silloin vaikka väkisin

Juhannus oli ja meni. Vietettiin kaveriporukalla perinteistä poikkeava kaupunkijuhannus. Silti oli ihan hauskaa. Mitä nyt sade ja viileä keli hieman haittasivat, mutta eivät paljoa. Sunnuntai otettiin jo kuntoilun kannalta ja lähdettiin hyvässä säässä käymään Helvetinjärven kansallispuistossa. Tulihan siellä samoiltua pieniä metsäpolkuja melkein 15 kilometrin edestä. Ihan hyvä lenkki. Ja Musti oli touhun jälkeen täysin uupunut.

Mustin pennut ovat kasvaneet hurjasti, ainakin kuvista päätellen. Huomenna mennään katsomaan Mustin ja Eukon lemmentuotoksia Lempäälään. Musti saa lähteä mukaan, sillä sinne tulee kuulemma myös pennunostajia katsomaan pikkuisia ja toki he mielellään näkevät myös pentueen isän, jos se vaan on mahdollista. Ja onhan se.

Pieniin ihmeisiin lukeutuu myös menneen viikonlopun sää. Ei tuollaista lämpöä tunnu kovin usein olevan Suomessa toukokuussa.  Nautimme siitä koko porukka mökillä. Siellä tuli vastaan hieman suurempikin ihme. Nimittäin se, että Musti totteli kuin unelma. Yhden ainoan kerran sen piti käydä naapurimökin pihassa kertomassa kuka alueella määrää, mutta sieltäkin tultiin takaisin tarpeeksi tosissaan olevalla käskyllä. Koko muun ajan Musti pysyi hanskassa täydellisesti, sai olla vapaana, touhusi omiaan pihassa, pysyi omalla reviirillään ja kävi uimassa aina kun kuumuus alkoi ahdistaa. Se nautti elämästään täysillä ja oli kovin väsynyt iltaisin ja kotiin palatessa. Sitä vaan mietin, että onko siitä vihdoin kasvanut aikuinen, joka pystyy kuuntelemaan ja ymmärtämään käskyjä tiukemmassakin paikassa. Ilmeisesti, joten ihmeiden aika ei siis ole ohi.

Muuttohässäkkään liittyviä pieniä ihmeitä ovat se, että oma kämppäni on nyt vihdoin totaalisesti tyhjennetty ja siivottu ja se, että tavarat on viety uuteen asuntoon yhteen huoneeseen, joka jo valmistui remontissa. Tällä viikolla taidetaan päästä muuttamaan lopullisesti. Ihmeet on kuulkaa kivoja. Niitähän löytää joka päivä, jos haluaa. Tänään taidan mennä taas tutkimaan, olisiko pieni ihme nimeltä olohuoneen tapetointi valmistunut ja onnistunut haluamallani tavalla ja oikeilla tapeteilla.

Koulussa oli tosiaan lopputyön esitys torstaina ja ohjaava opettaja ei suvainnut saapua paikalle lainkaan. Ei pystynyt myöskään ilmoittamaan asiasta. Siitä sitten vihastuneena valitin muille opettajille ja vastaukseksi saan vaan: “Juu, on tän opettajan jutut ollut jo pitkään tiedossa. Eihän hän mihinkään reagoi, eikä hoida töitään jne jne.” Siis anteeks! Mitä v*ttua sitä pidetään siellä vielä töissä? Opettaja voi siis nostaa palkkaa hoitamatta töitään. Huippuduuni ilmeisesti. Koulutusohjelman johtajalle laitoin asiasta sähköpostia. Hän vaan totesi, että on ottanut ohjaavaan opettajaani yhteyttä ja ohjaava on luvannut tarkastaa lopputyöni tänä viikonloppuna. HALOO! Se olisi pitänyt tarkastaa jo aikoja sitten, jos haluaisin valmistua sinä tiettynä päivänä johon olen tähdännyt. Pyysin tämän takia lykkäystä lopputyön kansittamiseen niin, ettei se vaikuttaisi silti valmistumispäivään, koska tämä ei ollut musta johtuva juttu lainkaan. En ole saanut vastausta asiaan. Tää on niin tyypillistä tolle koululle! Kunhan vaan saan paperit ulos, en aatellut pitkään aikaan mennä edes lähelle koko mestaa.

Onneksi tulee kesä ja kaikkea mukavaa on tiedossa! Työ- ja opiskeluasiat menee siinä sivussa omalla painollaan. Mieluummin keskityn vaikkapa uuden asunnon sisustamiseen (kunhan sinne ensin pääsee)

Niin ja tunnustettakoon…mikä olikaan siementen ohessa mun eka ostos parvekkeelle. No kunnon grilli tietty Mut ihan sähkömalli, niin ei naapurusto närkästy, kun ei tarvitse hiiliä polttaa. Pääsee Mustikin taas lempipuuhaansa eli vahtaamaan kaikkea parvekkeelta. Sille pitää kai hankkia vaan joku oma tuoli, että näkee ulos.

Niin ja juu, Mustin molemmat morsiot ovat tiineitä, katsotaan kuinka monta sieltä sitten syntyy pienokaisia. Musti itse ei taida tällaisista puheista ymmärtää mitään. Koheltaa vaan menemään niin kuin ennenkin. Ja tänään taitaa ukkeli päästä heittämään talviturkin Näsijärveen, kun on niin ihana ja lämmin päivä. Koiranomistaja lähtee tällaisena päivänä siis metsään …ehkä terangille sitten myöhemmin. Ans kattoo ny.

Itse odottelen täällä jo sunnuntaina. Lähdetään silloin melkein viikoksi lomailemaan Tahkolle. Tämän talven viimeiset hanget taitavat odotella siellä. Onneksi ollaan muutama käyty testaamassa rinnekuntoa tässä lähemmissä laskettelukeskuksissa, ettei ihan pääse yllättämään ne Tahkon rinteet

Sieltä kun palaa, on edessä taas töitten aloitus. Opiskelut hoituvat toivon mukaan siinä ohessa päätökseen. Eli ihan tätä perussettiä täällä.

Tänään käytiin siis silmätarkastuksessa ja Musti sai onneksi taas täysin terveen paperit. Joten nyt ei ihan hirveästi harmita, kun ei olla vuosittain tarkastuksessa käyty…vaikka pitäisikin käydä. Me näköjään käydään vaan tällai tarvittaessa, ns. pakon edessä.

Mustilla on nyt ollut talven ja kevään aikana useampikin kiinnostunut morsianehdokas. Jos kaikki sovitut ja luvatut toteutuvat, sille tulee jo ainoastaan tämän kevään ja kesän kuluessa kolme pentuetta. Ennestään pentueita on kaksi. Alkaa mielestäni Mustin pentukiintiö olla sitten täynnä, muuten sen jälkeläisiä puskee kohta joka tuutista. Eikä se ole aina niin hyvä juttu. Annetaan näitten mahdollisten tulevien pentusien kehittyä ainakin muutamia vuosia rauhassa, jotta näkee, minkälaista jälkeä Musti on taas tehnyt. Edellisistä pentueista on kyllä komeaa näyttöä, on agility- ja jäljestyshurjimuksia ja muutamalla jo muotovalion arvokin näyttelyistä, vaikkei isukki itse ole näyttelyissä niin paljoa käynyt, että olisi niissä hurjemmin loistanut.

Onneksi apuna on kaksi hyvää ja ihanaa kasvattajaa, joilta voi kysyä itse neuvoa, ja joiden puoleen olen myös pyytänyt tyttöjen omistajia kääntymään. Nämä kasvattajat kuitenkin osaavat hommansa, ja tietävät paljon paremmin kuin minä, onko joku tietty yhdistelmä täysin mahdoton vai ehkä jopa todella hyvä. Itse ikään kuin komppaan vaan heitä. Toki tärkeää on, että terveys ja luonne on kunnossa, ennen kuin edes harkitaan.

Nyt kuitenkin odotellaan vielä ennen kuin paljastetaan ensimmäistäkään Mustin morsmaikuista. Nyt kyllä vähän harmittaa, että tänään on upea kevätpäivä eikä siitä voi lähteä ainakaan koiran kanssa nauttimaan, koska toisen ressukan silmät ovat koko päivän kuin peuralla ajovaloissa niitten silmätippojen takia, eikä kirkkaassa ulkoilmassa oloa suositella. Eläinlääkäri totesi, että tipat ovat samoja, mitä ihminenkin saa silmälääkärin tarkastukseen mennessään. Tulee kuulemma puolisokeaksi, kun silmät eivät pysty loppupäivään tarkentamaan minnekään.

Eilisaamu sujui pitkän kaavan mukaan rauhallisesti heräilessä. Tähänkin lauantai-aamuun kuuluivat kunnon aamiainen lehden parissa. On se luksusta nuo tuommoiset aamut. Tänään koitan tehdä vielä vähän koulujuttuja, sitten nauttimaan ihanasta ilmasta ja illalla ulos syömään. Kyllä elämä on mukavaa!

Eli ei mitään sen kummempaa. Kevät tulee ja kaikki on kivaa!

Queen: I Want To Break Free, 1984

Tänään fiilistelinkin pitkästä aikaa ko. albumin biiseillä. Tässä ne parhaimmat lohkaisut:

Heather Headley: In My Mind, 2006

Heather Headley: Am I Worth It, 2006

Viikonlopun ohjelmassa on tänään hyvää ruokaa ihan itse laitettuna. Huomenna ensin rauhallinen aamu ja aamiainen. Jos säät sallii eräretkeilyä ja illalla oikein ravintolaan syömään Hiihtolomaviikko vetelee siis viimeisiään.