kesäkuu 23, 2009
· Aihe: koira, oloa, tunnelmia, työt
Aloitetaan siitä, mihin viimeksi jäätiin. Olohuoneen tapetointi valmistui ajallaan. Siitä tuli ihana! Koko asuntokin valmistui ja päästiin muuttamaan kokonaan. Nyt alkaa olla uusi asunto siinä kunnossa, että pikkuhiljaa sitä voi nimittää kodiksi. Melkoisen tyytyväinen olen. Vanhat huonekalut tuntuvat istuvan tänne hienosti, uudet hankinnat ovat niitten kanssa sulassa sovussa ja voi oikeastaan ensimmäistä kertaa elämässään sanoa asuvansa mielekkääksi sisustamassaan kodissa. Olihan joo mun vanha kämppäkin ihan ok, mutta jotenkin tämä tuntuu silti mukavammalta…toki täällä on samoja huonekaluja, mutta myös uusia ja mieheltä tulleita. Okei, en edelleenkään ymmärrä taloyhtiön kaakelivalintoja tai keittiönkaappivalintoja, mutta kyllä niitten kanssa pystyy elämään.
Toinen suuri juttu on, että kaverilleni ja itselleni kauan havittelemamme liiketila varmistui. Vuokrasopimus kirjoitettiin viime viikolla ennen juhannusta. Nyt vaan odotellaan, että saavat siellä remontin valmiiksi, niin päästään aloittamaan itse oma pintaremonttimme. Ollaan jo kovasti hahmoteltu, millainen tilasta tehdään ihan ensimmäiseksi. Siitä tulee übermagee 
Toki liikkeen ilme muuttuu aika ajoin, mutta aina se on niin törkeen siisti, ettei mitään rajaa…ainakin meidän mielestä (ja se joka on eri mieltä, tykkää silti meidän tuotteista 
). Kova draivi olis jo päällänsä päästä tekemään ja laittamaan liikettä, mutta odotellaan nyt, että remonttireiskat saavat oman osuutensa valmiiksi. Ensi viikolla viimeistään pitäisi päästä maalaamaan. Mennään sinne silloin vaikka väkisin
Juhannus oli ja meni. Vietettiin kaveriporukalla perinteistä poikkeava kaupunkijuhannus. Silti oli ihan hauskaa. Mitä nyt sade ja viileä keli hieman haittasivat, mutta eivät paljoa. Sunnuntai otettiin jo kuntoilun kannalta ja lähdettiin hyvässä säässä käymään Helvetinjärven kansallispuistossa. Tulihan siellä samoiltua pieniä metsäpolkuja melkein 15 kilometrin edestä. Ihan hyvä lenkki. Ja Musti oli touhun jälkeen täysin uupunut.
Mustin pennut ovat kasvaneet hurjasti, ainakin kuvista päätellen. Huomenna mennään katsomaan Mustin ja Eukon lemmentuotoksia Lempäälään. Musti saa lähteä mukaan, sillä sinne tulee kuulemma myös pennunostajia katsomaan pikkuisia ja toki he mielellään näkevät myös pentueen isän, jos se vaan on mahdollista. Ja onhan se.
toukokuu 2, 2009
· Aihe: kesäleikkejä, koira, oloa, tunnelmia
ja nenää kutittaa sen mukaisesti. Mutta silti on ihanaa, kun lämpöä alkaa olla oikein mukavasti. Oon jo hamstrannut pikkupurkkeihin kasvamaan kaikenlaista ihanaa köynnöstä yms. jotka pääsee istuttamaan oikeisiin ruukkuihin tuossa kuukauden päästä, kun muutetaan. Jei! Uudessa asunnossa on enemmän tilaa ja parveke! PARASTA! Onkin tullut jonkinlaisia vieroitusoireita, kun ei ole moneen kesään päässyt piipertämään omalle parvekkeelle. Nyt pääsee taas! Toki oma piha ois ihan luksusta, mutta unohdetaan se nyt vielä hetkeksi.
Niin ja tunnustettakoon…mikä olikaan siementen ohessa mun eka ostos parvekkeelle. No kunnon grilli tietty Mut ihan sähkömalli, niin ei naapurusto närkästy, kun ei tarvitse hiiliä polttaa. Pääsee Mustikin taas lempipuuhaansa eli vahtaamaan kaikkea parvekkeelta. Sille pitää kai hankkia vaan joku oma tuoli, että näkee ulos.
Niin ja juu, Mustin molemmat morsiot ovat tiineitä, katsotaan kuinka monta sieltä sitten syntyy pienokaisia. Musti itse ei taida tällaisista puheista ymmärtää mitään. Koheltaa vaan menemään niin kuin ennenkin. Ja tänään taitaa ukkeli päästä heittämään talviturkin Näsijärveen, kun on niin ihana ja lämmin päivä. Koiranomistaja lähtee tällaisena päivänä siis metsään …ehkä terangille sitten myöhemmin. Ans kattoo ny.
huhtikuu 1, 2009
· Aihe: koira, matka, oloa
Nyt odotellaan vielä muutama viikko, sitten pitäisi olla tiedossa, onko Mustille tulossa kesän alussa pentusia. Paljastettakoon nyt ensimmäinen morsio. Sepä oli Ja-Cami’s Edith. Musti vaikutti ainakin äärimmäisen tyytyväiseltä morsioonsa
Itse odottelen täällä jo sunnuntaina. Lähdetään silloin melkein viikoksi lomailemaan Tahkolle. Tämän talven viimeiset hanget taitavat odotella siellä. Onneksi ollaan muutama käyty testaamassa rinnekuntoa tässä lähemmissä laskettelukeskuksissa, ettei ihan pääse yllättämään ne Tahkon rinteet
Sieltä kun palaa, on edessä taas töitten aloitus. Opiskelut hoituvat toivon mukaan siinä ohessa päätökseen. Eli ihan tätä perussettiä täällä.
maaliskuu 19, 2009
· Aihe: koira
Tulipahan taas hoidettua. Tällaisen parsonmerkkisen koiran silmät olisi hyvä tarkastaa vuosittain, varsinkin jos koiraa käytetään jalostukseen. Musti täyttää nuo kriteerit, mutta eipä ole elämänsä aikana ollut silmätarkastuksessa kuin kerran aiemmin muutama vuosi sitten. Silloinkin syy oli sama. Oli tyttö tulossa kylään.
Tänään käytiin siis silmätarkastuksessa ja Musti sai onneksi taas täysin terveen paperit. Joten nyt ei ihan hirveästi harmita, kun ei olla vuosittain tarkastuksessa käyty…vaikka pitäisikin käydä. Me näköjään käydään vaan tällai tarvittaessa, ns. pakon edessä.
Mustilla on nyt ollut talven ja kevään aikana useampikin kiinnostunut morsianehdokas. Jos kaikki sovitut ja luvatut toteutuvat, sille tulee jo ainoastaan tämän kevään ja kesän kuluessa kolme pentuetta. Ennestään pentueita on kaksi. Alkaa mielestäni Mustin pentukiintiö olla sitten täynnä, muuten sen jälkeläisiä puskee kohta joka tuutista. Eikä se ole aina niin hyvä juttu. Annetaan näitten mahdollisten tulevien pentusien kehittyä ainakin muutamia vuosia rauhassa, jotta näkee, minkälaista jälkeä Musti on taas tehnyt. Edellisistä pentueista on kyllä komeaa näyttöä, on agility- ja jäljestyshurjimuksia ja muutamalla jo muotovalion arvokin näyttelyistä, vaikkei isukki itse ole näyttelyissä niin paljoa käynyt, että olisi niissä hurjemmin loistanut.
Onneksi apuna on kaksi hyvää ja ihanaa kasvattajaa, joilta voi kysyä itse neuvoa, ja joiden puoleen olen myös pyytänyt tyttöjen omistajia kääntymään. Nämä kasvattajat kuitenkin osaavat hommansa, ja tietävät paljon paremmin kuin minä, onko joku tietty yhdistelmä täysin mahdoton vai ehkä jopa todella hyvä. Itse ikään kuin komppaan vaan heitä. Toki tärkeää on, että terveys ja luonne on kunnossa, ennen kuin edes harkitaan.
Nyt kuitenkin odotellaan vielä ennen kuin paljastetaan ensimmäistäkään Mustin morsmaikuista. Nyt kyllä vähän harmittaa, että tänään on upea kevätpäivä eikä siitä voi lähteä ainakaan koiran kanssa nauttimaan, koska toisen ressukan silmät ovat koko päivän kuin peuralla ajovaloissa niitten silmätippojen takia, eikä kirkkaassa ulkoilmassa oloa suositella. Eläinlääkäri totesi, että tipat ovat samoja, mitä ihminenkin saa silmälääkärin tarkastukseen mennessään. Tulee kuulemma puolisokeaksi, kun silmät eivät pysty loppupäivään tarkentamaan minnekään.
tammikuu 3, 2009
· Aihe: koira, pohdintaa
Työelämä:
- valmistuminen keväällä
- töitä pesämunan kartuttamiseksi keväällä ja kesällä
- yrityksen perustaminen syksyllä
- työ-/liiketilan löytäminen
Vapaa-aika:
- aikaa rakkaille ja ystäville
- uusia tuttavuuksia
- festarit
- loma lämpimässä
- vierailu Hollannissa
Koira:
- säännöllinen hieronta
- osteopaattikäynnit
- silmätarkastus
- arkitoko
- agility (jos löytyy hyvä ryhmä/paikka + koira kunnossa)
- muutama näyttelykäynti
- uusia temppuja
- pomotus pois
- paljon hassuttelua ja leikkimistä
Siinä vain muutamia tulevan vuoden tavoitteistani. Lisäilen niitä sitä mukaa kun mieleen tulee. Mutta onhan sitä jo tuossakin ihan tarpeeksi. Paljon on opiskelua ja töitä vielä tehtävä, että pääsen tavoitteisiini työelämän puolella. Se taas karsii väkisin arvokasta vapaa-aikaa ja koira-aikaa. Joten silloin kun on vapaa-aikaa, pitää käyttää sekin ns. tehokkaasti.
tammikuu 1, 2009
· Aihe: koira, oloa, tunnelmia
Vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä. Ja joulukin on vietetty jo aikaa sitten. Suunnitelmiin tuli vain pieni muutos, vietinkin joulun ihan muussa seurassa kuin Paraisilla. Oli kyllä ihana joulu! Ja eipähän tarvinnut miettiä kahden koiran yhteensovittamisia. Varsinkin kun toisella on aivan eri säännöt kuin toisella…tai siis ei sääntöjä. Joten helpompaa näin.
Joulua edeltänyt työputki meni yllättävän hyvin ihan omalla painollaan. TV-sarjan kuvaukset saatiin päätökseen silloin perjantaina. Tulee kyllä ikävä niitä ihan uskomattoman mukavia ihmisiä siinä tuotantoporukassa. Toivottavasti nähdään vielä tulevaisuudessakin.
Tänään mietin aamulenkillä, että kuka jaksaa vielä paukutella uuden vuoden raketteja ja pommeja. Eipä koirakaan ollut niistä kovin innoissaan. Eikö niistä nyt saatu jo tarpeeksi taas vuodeksi? Sama juttu on muuten jouluruoan kanssa. Ainahan sitä odottaa innolla, mutta kun on pari päivää vetänyt pelkkää kinkkua, laatikoita ja rosollia, alkaa olla kiintiö täynnä taas koko seuraavaksi vuodeksi.
joulukuu 11, 2008
· Aihe: koira
Helsingin työreissu kun oli ohi poikkesimme vielä ennen kotimatkaa Ikeaan. Paha! Rahaa saa palamaan aina turhuuteen…tai siis ei turhuuteen, ihan oikeesti tarvitsin kaikkea mitä ostin. Yeah right!
Niin no mutta joka tapauksessa tulin tänne päivittelemään, koska ostin ko. liikkeestä pehmolelun, jalkapallon näköisen koiralle. Ja se on vieläkin ehjä!? Miten tämä on mahdollista. Ostin sen juurikin sillä ajatuksella, että eipähän kestä sekuntiakaan, kun on jo suolestettu täytteet pihalle, mutta kiva viedä jotain, kun pikku-ukko on viettänyt pitkän päivän yksin kotona. Tämä tapahtui siis tiistaina ja nyt on jo torstai ja pallo vaan on täysin ehjä. Musti on kyllä ahkerasti yrittänyt sitä rikkoa retuuttamalla ja rapsuttamalla ja puremalla ja ja…Eipähän ole vielä onnistunut.
joulukuu 3, 2008
· Aihe: koira
En todellakaan tiedä, mitä on voinut tapahtua, kun Musti ihan selvästi on alkanut nyt uudestaan monen vuoden (=pentuiän) jälkeen uhmata mua. Yrittää pomottaa ties millä eri keinoilla, siinä toki onnistumatta. Mutta miksi nyt? Kehittääkö neljän vuoden kypsä ikä jälleen uuden uhma- ja murkkuiän?
Mitään muuta Mustin elämässä ei ole muuttunut, paitsi että nyt siihen kuuluu melko usein myös toinen koira. Nämä kaksi eivät tule kuitenkaan toimeen, joten näkevät toisiaan harvoin, vaikka olisivat samassa huushollissakin. Lenkeillä oikeastaan vaan joutuvat sietämään toisiaan. Tämä toinen on tosiaan jo 11-vuotias ja uros. Ja tietty oikein kunnon remmirähjä. (Musti ei siis lenkeillä korvaansa lotkauta toisen huudolle ja pullistelulle, vaan menee itsekseen eteenpäin.) Ja se on useimmiten myös se pomo isännälleen eikä toisin päin. Onneksi se on vaan perusluonteeltaan helpompi kuin tuommonen terrierinpörrieri. Muuten voisi olla ihan mahdoton tapaus.
Toki Mustinkin kasvatuksessa on monta asiaa, jotka haluaisin nyt tehdä toisin. Mutta sitä on ihan tosissaan ainakin yritetty kasvattaa ja kouluttaa. Paljon se nykyään osaakin, tottelee yleensä hienosti ja on loppujen lopuksi melkoisen helppo koira. Musti on vaan kehittänyt joskus ne muutamat fetissit itselleen, jotka joskus vaikeuttavat elämää. Kuten nyt vaikka ne autot 
Ja laumahierarkia on lapsuuden uhmaiän jälkeen ollut sille aina hyvinkin selvä. Kunnes nyt sitten jäpikkä alkaa uudestaa kujeilla. On se ihme touhua.
Mutta eihän Musti voi omaksua tuon toisen koiran käytöstä ja koittaa samoja temppuja minuun? Että jos vaikka pääsis tässä pomoks! En usko. Ehkä sitä vaan stressaa uusi tilanne ja se hakee paikkaansa hieman uudenlaisessa laumassa. Mutta miksi pitää mulle alkaa isottelemaan? Se kun ei ole koskaan toiminut eikä tule koskaan toimimaankaan. Toivon mukaan pikku-ukko tajuaa tämän mahdollisimman pian, jotta saadaan taas rauha maahan.
marraskuu 20, 2008
· Aihe: koira
Pikku nakkimakkara, porsas, Mustikka, Tuplis, pikku-ukko, Pain in the Ass… alias Musti täyttää tänään neljä vuotta. Ihmeellistä!
Meno on edelleen samanmoista ja hyvä niin. Eihän nyt nelivuotiaan koiran pidäkään vielä mihinkään rauhoittua…varsinkaan terrierin. Toki tietysti pentukujeilut on jääneet pois ja muutenkin järkeä on tullut vuosien varrella roimasti lisää. Mutta silti, oikeesti 4! Vastahan se oli pentu!
lokakuu 28, 2008
· Aihe: koira
Musti pääsi taas eilen Piiralle osteopaattiseen käsittelyyn. Viimeksi siellä oltiin heinäkuussa, eikä silloin kaikkia lukkoja saatu auki ja Musti jännitti menemään, minkä ehti. Tällä kertaa alku näytti yhtä vähän lupaavalta kuin viimeksikin. Musti jännitti koko kroppansa, kun Piira yritti katsoa sen seisomis- ja istumisasentoa. Sitten heitettiin koira toiselle kyljelle ja lukkoja koitettiin lähteä aukomaan. Aluksi Musti tuntui päättäneen, että hänhän ei sitten aio rentoutua mihinkään, ihan sama miten se täti siellä yrittäisi häntä liikuttaa. Lopulta pikku parsonkin vaan antoi periksi ja rentoutui, vaikkakin silmissä oli sellainen katse, että nyt on pakko olla jotain epäilyttävää tekeillä. Vasen puoli oli jälleen paljon parempi kuin oikea. Eroa vasemmalla ja oikealla on kuulemma kuin yöllä ja päivällä. Vasemmalta puolelta saatiin jännitykset, lukot ja tukkoisuudet auki melko nopeasti, mutta oikea puoli tuotti taas päänvaivaa. Oikea lonkka kun kuulemma kiertyy jostain nivelestä edelleen todella heikosti ja muutenkin koko puoli on sitten ihan jumissa. Piira koitti saada lonkkaan liikettä, mutta tuntui, ettei mitään tapahdu. Mutta sitten jostain yhtäkkiä siihen ilmestyikin kunnon liike ja lukot lähtivät aukenemaan. Mahtavaa.
Kotihoidoksi Piira suositteli Back On Track-loimea sekä aineenvaihduntaa kiihdyttämään kuivattua nokkosta. Tammikuussa mennään taas uudestaan.
