Huomenna aamulla aikaisin lähdetään vääntämään sitten työjuttuja. Nyt tiedän jo ohjelman, mitä varten lähdetään töitä tekemään. Mutta se on ihan hyshys vielä, joten kerron sitten kun siitä saa puhua. Ja keskiviikkona lähdetään ulkomaille tekemään töitä. Sekin on ihan hyshys. Siispä pysyn kiltisti hiljaa 
Eilen nähtiin jo ala-asteella ystäviksi tulleita ihmisiä. Kaikki eivät tällä kertaa päässeet, mutta koitetaan tavata uudestaan pian vaikkapa pikkujoulujen merkeissä. Meillä jotenkin nuo tapaamisten välit aina venähtävät. Viimeksi koko porukka oli koossa viime elokuussa läksiäisbileissä. Siitä yksi lähti loistoristeilijälle töihin ja itse lähdin Hollantiin. Paljon on ehtinyt reilussa vuodessa tapahtua jokaiselle ja muutaman uusimpia kuulumisia ei edes tiedä, kun he eivät eilen paikalle päässeet. Hassua silti, että vaikkei joka päivä nykyään nähdäkään, ei siinä yleensä kauaa mene, kun tuntuu jo siltä, ettei olla oltu päivääkään erossa. Eilen kyllä muisteltiin paljon vanhoja ylä- ja ala-aste aikoja ja sitä kuinka hirveitä ollaan silloin oltu. Onneksi ollaan kaikki päästy siltä paikkakunnalta pois, eikä takaisin haikaile kukaan. Eikä kukaan myöskään haluaisi enää uudestaan olla teini. Enivei, kivaa oli ja toivottavasti nähdään pian koko poppoon voimin.
