Ei tarkoita, että olisin ollut viihteellä eli radalla hulluna ja hurjana viikonloppuna vaan sitä, että pääsin sunnuntaina ajamaan carting-autolla ensimmäistä kertaa elämässäni. Oli kyllä melkoisen kivaa 
Pari kertaa heitin niin hienosti ympäri, etten päässyt omin avuin enää jatkamaan vaan sedän piti tulla kiskaisemaan auto vallista irti. Ja sitten homma taas jatkui. Hyvä fiilis! Aikaa oli vain 12 minuuttia, mutta kyllä kuulkaa riitti sekin, sen verran hiessä ja kädet maitohapoilla…mutta niin siistiiiii. Parantamisen varaa jäi kyllä hurjasti, mutta ehkä sitten seuraavalla kerralla menee paremmin…koska sellainen sitten ikinä tuleekaan.
Muuten viikonloppu meni aikas rauhaisasti. Lauantaina vietettiin taas tyttöjen iltaa. Käytiin syömässä italialaisessa ravintolassa ja siitä sitten leffaan. Käytiin katsomassa Milk. Sean Penn oli suurin syy, miksi tuota leffaa mentiin katsomaan ja myös se suurin syy, miksi sen jaksoi katsoa loppuun saakka. Koko elokuva oli tehty melko dokumenttimaiseen muotoon, eikä siinä mitään. Eniten häiritsi, että keskityttiin niin paljon politikointiin, ihan kuin muuta elämää ei olisi ollutkaan. Tai ehkä se oli juuri nimenomaan niin Harvey Milkin elämässä…ettei muulle elämälle jäänyt politikoinnilta aikaa. Ihan ok-leffa, muttei pääse suosikkien listalle.
Milk Trailer 2008
Oih ja voih, Mr. Darcy…