Työt on sitten alkaneet oikein kunnolla. Huh. Tiistaina melkein 14 tunnin työpäivä Turussa päin. Eilen taas tuossa Tampereen ja Turun välimaastossa ja tänään mukavasti Tampereella. Pituutta jokaiselle päivälle saa kyllä ihan kiitettävästi, mutta onneksi se on tähän mennessä ainoa huonompi asia tuossa työssä. Muuten homma on oikein mukavaa. Ja mikäs siinä, jos tulee vähän pitempiä päiviä, voi sitten hymyillä koko matkan pankkiin, kuten yksi vaihtokaveri asian ilmaisi, kun tuossa viikolla asiasta puhuttiin
Eilen oli toinen kerta tokokoulutusta. Aloitettiin taas siitä, mistä viimeksi. Katsottiin hyväksyykö koira palkan eli syökö. Sitten palkattiin, kun koira otti kontaktin. Tämän jälkeen katsottiin onko koira ehdollistunut mitenkään sivulletulokäskyyn ja lopuksi vielä muutama kerta harjoitusta, jossa palkattiin kun koira otti liikkeessä kontaktin.
Meillä meni Mustin kanssa oikein mainiosti tällä kertaa. Nyt ei enää ympäristö kiinnostanut, vaan namit enemmmän. Näin siis ainakin ensimmäisissä harjoituksissa. Sivulletulokin Mustilta onnistuu hyvin, mitä nyt sen perusasento on suoraan sanottuna aivan p****stä. Se kun on saanut palkan liian usein siitä, että tulee kyllä sivulle, mutta istuu vinossa. Voisihan sille toisaalta opettaa kokonaan uuden sivulletulon ja uudella käskyllä. Ja vielä niin, että tulis viereen vaan ns. takamuksen heitolla, eikä tuolla vanhalla tavalla eli selän takaa kiertämällä.
Liikkeessä Musti pyrki ensimmäisellä kerralla enemmän vetämään, kuin seuraamaan ja ottamaan/pitämään kontaktia. Ohjaajamme kysyikin meidän harjoituksemme päätyttyä, että tiedämmekö mitä pitäisi tehdä, jos koira vetää hihnassa ja pyysi, etten veisi Mustia vielä takaisin autoon, vaan hän päätti näyttää mitä tehdä siinä tilanteessa. Joten Musti lähti uudestaan kiertämään kahden keilan väliä ohjaajamme kanssa. Ja kuinkas siinä kävikään… Oli siis tarkoitus näyttää, mitä tehdä koiran vetäessä. No, Musti koitti vetää ehkä kerran aluksi. Sitten tajusi, että ehkä tässä olikin tarkoitus seurata, vaikkei käskyä tullutkaan. Ja seurasi sitten täydessä kontaktissa monta kierrosta. Ja ilman palkkaa
Ja koitti vetää vasta kun oli tulossa mun luo. Hauska koira
Ohjaajakin siinä ihmetteli, että: “Ei tää mitään tarvi, tää osaa ja on ihan valmis jo.” Joka tapauksessa hän pääsi kuitenkin siis lopulta näyttämään miten toimia. Eli vedetään itseen päin koiraa hihnassa, jos se vetää. Ei kuitenkaan riuhdota. Heti kun koira kääntyy katsomaan, silloin hihna löysälle.
Otettiin vielä kerta jokainen tuo samainen liikkeessäseuraamisharjoitus. Ja sillä kertaa Musti seurasi kiltisti kontaktissa
Itse en vaan suinkaan ehdi palkkaamaan sitä tarpeeksi usein. Kotiläksynä olisi nyt sitten vahvisteaikataulujen harjoituksia eli keston lisäämistä harjoitukseen.
Sellaista.
Huomenna viikonloppu! Jei! Ja tanssiaisiin! Jei! Ja lauantai-iltana toivon mukaan muotinäytökseen ja shoppailemaan! Jei!
Ja töitä vasta ensi viikon keskiviikkona! Jei!
Joo, nyt loppu.