Mukava viikonloppu taas takana. Lauantaina kävimme Pispalan harjulla pitkästä aikaa ihmettelemässä. Kiipeiltiin portaita taas kylliksi. Ja ilma helli, tosin sulava lumi sai kengät kastumaan. Mutta tärkeintä nyt on, että lumi sulaa vauhdilla, jotta kevät pääsee kunnolla vauhtiin. Lauantai-ilta meni jazzbaarissa live-musiikkia kuunnellen. Hieman vanhojen setien soittamat kappaleet olivat liian “Tervetuloa Silja Linelle!” -tyylisiä, mutta oli kuitenkin oikein mukavaa.
Sunnuntaina sai nukkua pitkään. Päivällä käytiin muutamalla kirpparilla ja tehtiin hyviä löytöjä jälleen kerran. Illalla vielä lettuja, jäätelöä ja hyvä leffa. Lähes täydellinen viikonloppu
Pääsin pikkuhiljaa sinuiksi myös videoitten liittämisen kanssa, joten alkaa sitten niitäkin välähdellä
Heti alkuun yhdestä lempielokuvasta lempikohtaus:
Kuinkahan monta kertaa elämässäni olen tuon leffan nähnyt ja kuinka monta kertaa sen vielä näen? Minkäs sille mahtaa. Aina se vaan jaksaa viihdyttää ja naurattaa. Kyseessä on siis Billy Wilderin “Some Like It Hot” vuodelta 1959…ihan vaan, jos nyt joku sattuu ihmettelemään.
Jaaha, se on pääsiäinen sitten ohi taas. Ihanista ilmoista, mukavista vieraista ja Mustin hölmöilyistä pääosin koostui meidän pääsiäinen.
Mustin hölmöilyt eivät onneksi enää keskity siihen kaappiin, josta viimeksi mainitsin. Kai joutui isoegoinen parsonkin kuitenkin luovuttamaan ja toteamaan, ettei syöntityöhön kannata ryhtyä. Tai ehkä se vaan fiksusti ymmärsi, että eihän se kaappi mikään luu ollutkaan. Nyt ollaan vaan hölmöilty ulkona. En vaan pysty välillä käsittämään koiran sielunelämää. Kuinka kauan oikeasti voi pieni otus iloita siitä, että saa uida lumessa? Juu, odotetaan vaan kun tuo järven jää tuosta sulaa ja sitten siinä on suoraan kirsun edessä heti kun ovesta porhaltaa ihanan paljon VETTÄ! jonne on joka kerta PAKKO päästä uimaan.
Nyt keskitytään kevään tuloon ja töitten alkuun. Jos vaikka jo tällä viikolla uskaltautuisi ajamaan sen auton kesärenkailla Manseen Ainakin aurinko tuntuu nyt sulattavan lumia sillä vauhdilla, ettei pitäisi olla juttu eikä mikään mokomat kesärenkaat.
Ai niin, ensi viikolla olisi tarkoitus mennä pitkästä aikaa ns. koirakouluun. Jos siellä taas opittaisiin molemmat jotain…ehkä…
Eilen meillä oli pari tuntia “päivähoidossa” kaverin labbiksen pentu…tai no niin no, ei Pontus nyt ihan pentu enää ole, kun painoa on melkein 20 kiloa ja Mustia jo reilusti muutenkin isompi. Mutta pennun elkeet sillä on. Ja hetki menee ennen kuin Pontuksesta ihan aikuiseksi on
Tähän mennessä ovat pojat tulleet ihan mukavasti toimeen. Musti osoitti heti ensimmäisellä tapaamisella, että hän on sitten vanhempi ja siis pomo. Pontus on sitä vielä kunnioittanut, mutta katsotaan alkaako uhmaamaan kun se tietty ikä iskee. Välillä vaan leikki menee niin hurjaksi, että pitää hetkeksi viheltää peli poikki ja rauhoitella kaveruksia.
Tässä muutama otos eiliseltä:
Välillä voidaan olla rauhassa ja söpöillä…
…kunnes taas hurjistutaan leikin pyörteissä.
Ja tänään Musti keksi lisää hullutuksia, kun tänne saapui uusi huonekalu, sellainen vanha kaappi/lipasto, miksikä sitä nyt sitten nimittäisi. Joka tapauksessa, kun kaappi oli tuossa paikallaan hetken aikaa seissyt ja olin purkanut sinne loput jäljellä olevista muuttolaattikoista, Musti aloitti kunnon nuuskutuksen kaapin ympärillä. Jatkettuaan sitä vaikka kuinka kauan, se istui kaapin eteen ja alkoi piipata. Ei pysty käsittämään. Avasin vielä ovet, että saa tarkistaa kaapin myös sisältä. Nuuskutus jatkui. Ja sama piippaus alkoi, kun päätin, että eiköhän nyt ole kaappi tarkastettu ja laitoin ovet kiinni. Ja Musti jatkoi istumistaan ja vinkumistaan. Puhuin siinä sitten samaan aikaan puhelimessa ystäväni kanssa ja mainitsin tuosta Mustin kummallisesta käytöksestä. Kaverille tuli jostain muistin syövereistä mieleen, että vanhoissa huonekaluissa voi olla käytetty luuliimaa liitoksissa. Luuliima on valmistettu eläinten luista, sen verran siitä tiesi ystäväni. Mutta voiko koira haistaa sen liiman läpi ties kuinka monen vuosikymmenen takaa, että siinä on jotain eläintä? Näyttääkö tuo kaappi Mustin mielestä nyt hervottoman isolta luulta?
Sellaista täällä nyt sitten yhden sekopää-parsonin kanssa
Siellä siis eilen…jopa kaksi kertaa. Ihan uusi kokemus. Hienoa kylläkin! Mahdollisista terveysvaikutuksista en osaa vielä sanoa.
Vierailevat tähdet Italiasta ja Englannista innostuivat asiasta oikein tosissaan ja kävivät avannossa kolme kertaa…ja jos meillä olisi ollut enemmän aikaa olisivat varmaan jatkaneet koko illan. Ehkä me suomalaisetkin joskus eksymme sinne uudestaan. Mutta ehkä pitäisi koittaa osua hieman parempaan aikaan. Eilen illalla sauna oli nimittäin koko ajan aivan täynnä, joten hyvä, jos istumapaikkaa löysi. Avannossa sentään riitti tilaa. Kumma juttu.
Kaikki kynnelle kykenevät, menkää tekin avantoon. Ja jos olette Tampereella tai lähistöllä kannattaa vierailla Kaupinojan saunalla ja avannossa.
Jatkoimme vielä iltaa kunnon ravintolassa syömällä hyvin ja nauramalla lakkaamatta. Parasta! Tänään vierailijat lentävät takaisin kotimaihinsa. Mutta ehkä tapaamme vielä
Nyt on sitten kesätyöpaikka varmistettu. Tänään vierailin Vantaan pääkonttorissa tekemässä työsopimuksen ja sain mukaani hirmuisen nivaskan kaikenmaailman esitteitä, joista pitäisi päntätä jonkinmoisesti tietoa päähän. Huhtikuun alusta sitten heti aloitan hommat.
Viikonloppukin taas vilahti. Lauantaina oltiin viihteellä, kun yhden kaverin vaihtokavereita tuli käymään. Ilta siis täynnä englantia, ranskaa, italiaa ja suomea. Kaikkia toki sujuvasti sekaisin. Oli hauskaa taas kerran! Ja huomenna viedään nämä ulkomaan vierailevat tähdet avantoon…no, myönnettäköön, että ensimmäinen kerta se on mullekin.
Lauralta tämän bongasin ensimmäisen kerran ja aloin tutkia asiaa vähän lisää. Nimittäin melkoisen tuore kansanedustaja Tommy Tabermann on tehnyt lakialoitteen viikon mittaisesta, palkallisesta rakkauslomasta. Kyllä kannatan!
Jos kiinnostaa, käykääpä täältä tutkimassa asiaa lisää ja laittakaa vaikka nimi adressiin.
Ja nyt kun kerran Tabermann on aiheena on tähän loppuun ihan pakko laittaa miehen runo, josta tuli erään Hollannin koulutehtävän myötä ihan lemppari:
Kun näit vesitilkan
kutsuit sitä mereksi
Kun näit hiekanjyvän
sanoit sitä vuoreksi
Leivän piti olla mustaa,
oikeaa, ja rakkauden
paitsi ikuista
niin syvää
että siihen saattoi hukkua
Viikonloppu alkaa taas vedellä viimeisiään. Oikein onnistunut sellainen kyllä takana päin
Perjantaipäivä meni bisneksiä hoidellessa. Siitä ehkä myöhemmin lisää. Iltapäivällä koira hoitoon ja laina-autolla (oma auto kun odottaa vielä tallissa talvirengaspakon päättymistä) kohti koulua, jossa en olekaan vieraillut sitten elokuun. Nytkään en liikkunut opiskeluasioilla sinänsä vaan kyseessä oli kahden kaverin yhteissynttärit, joissa oli jo pitkään miettimämme teema: toogabileet! Eli valkoista lakanaa ja roomalais-kreikkalaistyylistä pukeutumista näkyi ihan mukavasti. Ja oli kyllä hauskaa!
Lauantaina palautin ensin pari kaveria koteihinsa, hain koiran hoidosta, otettiin rauhassa päivä ja illaksi menin parantamaan taas maailmaa yhden kaverin luokse. Ja tänään sinne suuntaan myös illaksi…koska siellä on se televisio, jota minulla ei nyt ole. Ja tänään tulee taas hömppää tanssiohjelmaa Että sen merkeissä siis.
